Hae
At My Happy Place
Kaupallinen yhteistyö

Valmiina syksyyn!

Kaupallinen yhteistyö: Lekmer.fi
*Sisältää mainoslinkkejä

Tässä sitä taas ollaan. Täysillä arjen pyörteissä kun koululaisetkin ovat palanneet kesälomilta ja meidän päiväkotilainenkin aloittanut taas hoidossa.

Mä olen tietyissä asioissa todella järjestelmällinen ja haluan, että asiat hoituu hyvissä ajoin eikä viime tipassa. Niinpä koulun alkuun ja tulevaan syksyyn tuli hankittua varusteita jo kesällä. Lasten vaatteita päivitän ympäri vuoden sitä mukaan kun joku jotain tarvii, mutta useampana vuotena peräkkäin on mennyt niin, että jouluna ja koulujen / päiväkodin alkuun on tullut tehtyä hankintoja vähän reilummalla kädellä. Toki silloinkin pidän mielessä sen ajatuksen, että kaikille kolmelle ei tarvitse ostaa yhtä montaa housuparia, yhtä montaa t-paitaa, vaan

JOKAISELLE tarpeellista!

Sekä kolmannelle siirtyvälle että ekaluokkaiselle valittiin Lekmerin valikoimista yhteistuumin yhdet asukokonaisuudet. Joo ei toivoakaan, että uskaltaisin enää ostaa kenellekään vaatteita kysymättä ensin mielipidettä, että kelpaako!?!? 😀 Mahtavaa, että pojilla on omat mielipiteet, mutta välillä kyllä tämä äiti pääsisi huomattavasti helpommalla, jos vaan saisi ostella kysymättä. 😀

Palatakseni nyt takaisin näihin valittuihin asukokonaisuuksiin niin tässä ensimmäisenä kolmasluokkalaisen valinnat.

Mustat farkut, Converse t-paita, GAP huppari sekä Under Armourin reppu, joka pitää myös vettä! Tuo reppu osui kyllä niin nappiin, sillä viime vuonna taisi koulukirjat ja puhelin pariin otteeseen fillarimatkalla kastua.

 

Ekaluokkalaiselle puolestaan valittiin ihanan pehmeät Retourin hiekanväriset housut, Converse t-paita, GAP huppari sekä Björn Borgin reppu, jonka koko pinta on käsitelty heijastavalla materiaalilla. Se tulee olemaan ihan super sitten kun syksy tuosta pimenee.

 

 

Päiväkotilaiset ulkoilevat paljon ja olen aina halunnut panostaa ulkovaatteisiin. Sellaisiin, jossa lapsen on mukava liikkua, helppo itse pukea ja pitävät kosteuden loitolla. Didriksonin talvisettiä ei ihan vielä tarvita, mutta oli niin edullinen, että päätin hankkia sen valmiiksi samalla kun laitoin tilaukseen yhdet perus mustat Didriksonin välikausihousut.
Tuo toppasetti on 100% vedenpitävä, siinä on teipatut saumat ja erityinen STORMsystem, joka on kehitetty kestämään kovimmissakin sääolosuhteissa! Päiväkodin retkiä varten poika valitsi itse repun ja hyvän valinnan mielestäni tekikin. Tuo Legon reppu on juuri näppärän kokoinen selkään ja rinnan päällä oleva kiinnitys pitää huolen, että reppu pysyy hyvin menossa mukana eikä putoavat olkaimet haittaa vauhdikkaampaakaan liikkumista.

 

 

Ekaluokkaisen huone on ollut jo useamman kuukauden sellaisessa mutosvaiheessa. Sinne valitut JOXin työpöytä ja seinähylly ovat kuitenkin osoittautuneet käytössä toimiviksi ja niillä saatiin kiva kokonaisuus aikaiseksi. Pöydässä olevat laatikot ovat näppärät, kun niiden avulla pöydän pinnan saa vähän helpommin pidettyä siistinä. Tai no, siinä meillä taitaa pojan kanssa olla vielä vähän eriäviä mielipiteitä. Mutta mitäpä sitä kai joka päivä siivoamaan, kun se seuraavana päivänä olisi kuitenkin taas samanlaisessa tilassa! 😀 Tosta lasten logiikasta mullakin olisi opittavaa!

 

Kaupallinen yhteistyö: Lekmer.fi

Kuka mä oon?

Olen tällä viikolla viikon bloggaaja ja niinpä ajattelinkin, että nyt on hyvä hetki esittäytyä vähän paremmin ja kertoa, että kuka mä oikeen oon ja mitkä on mun tulevaisuuden tavoitteet.

35 – vuoden elämän uralla olen ehtinyt paljon.  Jo lapsuudessa olin se sosiaalinen naapurintyttö, joka saattoi soittaa samassa kerrostalossa asuvan ventovieraan mummon ovikelloa piipahtaakseen kylässä. Vanhempieni mielestä sosiaalisuuteni oli toisinaan ehkä vähän kiusallista. Ainakin siinä kohtaa, kun sukulaisten häissä lauloin viidettäkymmenettäkolmatta kertaa lavalla samaa IH-HAH-HAA kertosäettä. Jep, muuta en osannut, mutta esiintymishalu oli kova. Tästä saan kuulla edelleen!

Ylä-asteella olin varma, että tulevaisuudessa haluan hoitaa työkseni lapsia. Lähdin opiskelemaan lähihoitajaksi, vaikka päättötodistukseni keskiarvo oli 8,9 ja monet ihmettelivät miksi en mene lukioon. Tiesin mitä siinä kohtaa halusin ja menin sen mukaan.

Opinnot alkoivat Turussa, jonne meidän kylältä on puolen tunnin bussimatka. Katselin kuitenkin asuntoja koulun läheltä, sillä halusin pois tästä pikkukylästä. Sitten tapahtui jotain.  Ja se jotain on hän, jonka kanssa tänä päivänäkin vielä jaan tässä pikkukylässä yhteisen asunnon sekä arjen ilot ja surut.

ILOA JA SURUA

Yhteisiin vuosiin on mahtunut paljon. Iloa, hulluttelua ystävien kanssa mutta myös suurta surua ollessani 20-vuotias. Menetin silloin oman äitini, joka ei koskaan saanut tavata lapsenlapsiaan. Se kokemus ja menetys on kovettanut minua. Se on tehnyt minusta vahvan ja saanut minut ajattelemaan, että mä kyllä pärjään itse. En pyydä apua, vaan teen itse. Toki  tämä avun pyytäminen voi myös olla Härän itsepäisestä luonteenpiirteestä kumpuavaa, mutta niin tai näin, niin joissain asioissa mä olen myös ihan hemmetin itsepäinen. Ja joskus se itsepäisyys aiheuttaa pienimuotoisia haasteita. 😀

Olen myös (omasta mielestäni) lempeä, helposti herkistyvä, huumorintajuinen, yllytyshullu, sosiaalinen ja järjestelmällinen poikien äiti.

Arki meidän perheessä on välillä aika hulabaloota. Pojat ovat nyt 5, 7 ja 8-vuotiaita ja ainoat hiljaiset hetket ovat ne, kun he ovat unessa. Ja niistä hetkistä minä nautin, ai että minä nautinkin.
Nautin myös kiireettömistä aamuista, hyvästä kahvista, ystävien kanssa vietetyistä naurun täyteisistä illoista, ulkomaanmatkoista perheen kanssa, kodin sisustamisesta ja irtokarkeista.

Nykyään myöskään se lähihoitaja ei enää ole se unelmieni ammatti. Valmistuin jouluna visualistiksi ja teen sivutoimisesti toiminimellä markkinointihommia. Syksyn aikana tulen opiskelemaan myös lasten joogaohjaajaksi. Vuosia varhaiskasvatuksessa töitä tehneenä olen huomannut miten lasten levottomuus on lisääntynyt ja  haluankin tuoda omalta osaltani lasten arkeen hetken hengähdystauon ilon ja leikin kautta.

Onnellisuus ei tule meille valmiina. Se muodostuu tekojemme kautta.

Dalai Lama

Yksi tulevaisuuden tavoite on päästä eroon ns toimistotyöajoista ja työllistyä oman toimimeni kautta 100 %. Myöskään se ”yhtä ja samaa päivästä toiseen” puurtaminen ei enää houkuta. Jos saan koostaa kuukauden tulot useammasta eri lähteestä, koen että työssä pysyy mielenkiinto yllä ja saan annettua itsestäni enemmän myös muille. ♥